keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Nyt kolahti

Laura Honkasalon kirjoja olen pitänyt silmällä. Jotain löytyy omasta hyllystä ja jotain olen sijoittanut luettavien listalle. Oli jälleen ilo törmätä omassa lähikirjastossa uutuuskirjaan, jonka ensimmäinen lukija sain olla! Laura Honkasalon Perillä kello kuusi on ollut tässä samalla viikolla isosti näkyvissä mm. kirjan ja ruusun päivänä, mikä oli mukavaa, kun kirja oli itsellä samaan aikaan kesken.



Kirja on ollut tuossa pöydällä luettuna nyt jo muutaman päivän ja kynnys blogata on korkea. Mitä voin sanoa kirjasta, joka kolahti niin, että on vaikea siirtyä seuraavaan kirjaan, kun 60-luvun tunnelma leijuu edelleen yllä? Iso syy sille, että kirja sai aikaan niin vahvan reaktion minussa, on se, että olen itse 60-luvun suuri fani. Laura Honkasalo osasi kuvata aikakautta niin aidosti, että se oli jo huikeaa. Kuten ennenkin olen maininnut, pidän tarkoista ympäristön kuvauksista: taloista ja kodeista, sisustuksista, pukeutumisesta ja kaikenlaisesta elämän kuvaamisesta ulkoisten tunnusmerkkien kautta. Laura Honkasalo on mestari siinä touhussa!

Perillä kello kuusi kertoo perheestä. Se kertoo lähisuvusta ja etenkin kahdesta vahvasta naisesta, jotka osaavat analysoida elämäänsä ja olla roheita, tehdä rohkeita ja erilaisia päätöksiä elämästään.

Mistä nautin kirjassa eniten? Pidin kovasti tarinasta, vahvoista naisista ja hankalista miehistä. Sekin osa kirjaa jäi vahvasti elämään, mutta minulle kirjan paras anti oli tapa, jolla Honkasalo toi aikakauden tunnelman elämään. Tänään sattumalta bongasin instagramista Otavan tililtä Laura Honkasalon sitaatin:

"Hain tunnelmaa ja sisustuksia vanhoista sisustuslehdistä."

Laura Honkasalo lienee kuitenkin tehnyt paljon tarkempaakin taustatyötä, sillä tunnelmien, sisustusten, pukeutumisen ja käyttäytymisen kuvaus oli tarkkaakin tarkempaa. Tai siltä tuntuu, sillä on pakko myöntää, että oma 60-luvun elämän autenttinen kokemukseni kesti hiukan yli kolme kuukautta, jonka jälkeen alkoi 70-luku ja jatkoin ensimmäistä ikävuottani.  On kuitenkin pakko myöntää, että kiintymykseni 60-luvun ja 70-luvun alkuun ilmenee myös siten, että keräilen aikakauden huonekalu- ja sisustuskuvastoja. Sisustuslehtiä ja pukeutumiskuvastoja löytyy hyllystä myös. Niihin jaksan uppoutua aina uudelleen ja Honkasalon kirja toimikin minulle eräänlaisena hyppynä kuvastojen koteihin aidoilla ihmisillä höystettynä. Ihanaa!

Luin kirjan liian nopeasti. Viimeisiä pariakymmentä sivua säästelin ja luin sivun, kaksi tunnissa. Ihan liian äkkiä se loppui. 

Kenelle tätä suosittelen? Vahvoille naisille. Naisia ymmärtämään opetteleville miehille. Kaikille, jotka haluavat syventää retroiluharrastustaan. Ihana kirja. 

Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi
Otava




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit!